perjantai 27. maaliskuuta 2015

Bedside lamp by Sabrina Fossi

Ihanan persoonallinen yövalo löytyi sattumalta Facebookin kautta, kun kierrätysryhmässä bongasin kyseisen lampun myynti-ilmon. Valaisin kiinnitti huomion samantien kauniilla muotoilullaan ja hauskalla jipolla, jossa valaisin onkin oikeastaan pelkkä valaisimen siluetti.



Valaisimen on suunnitellut Italialainen Sabrina Fossi. Hänen sivuiltaan löytyy lamppujen lisäksi muitakin hienoja tuotteita. Tykästyin myös hänen suunnittelemiinsa kelloihin.


Puusta valmistettu valaisin olisi aika kiva kauniste meillekin. Esimerkiksi valkoisena makkariin sängyn molemmin puolin. Tummaa seinää vasten näyttäisi varmasti kivalta. Menee ehdottomasti harkintaan.

Kuvat: sabrinafossi.com

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Valmis telkkutaso

Pari postausta takaperin esittelemäni Tv-taso sai nuppinsa männä viikolla. Puolisoni ilahdutti asentamalla ne paikoilleen töissä ollessani. Kotiin tullessa taso näytti tältä:

Nupit tuovat huonekalulle kivasti särmää ja luonnetta. Voi olla, että tulevaisuudessa luovumme keskikaiuttimesta, jolloin tason yläosa saa yhden laatikon lisää. Pitänee miettiä tulisiko siihen harmaa laatikko vai valkoinen tuolla isolla nupilla varustettu loota.



maanantai 23. maaliskuuta 2015

Ruokapöydän kaveri

Haastavampiin valintoihin omalla sisustuslistalla lukeutuvat tuolit. ....tarkemmin sanottuna juuri niiden oikeiden tuolien valitseminen koko maaaaaailman tuolipaljoudesta. Ihania vaihtoehtoja on niin paljon!! Työn alla on siis etsiä meidän wanhalle ruokapöydälle sopivat kaverit uuteen kotiin. Pidän tämän hetkisistä pinnatuoleista kovasti. Ne ovat isoäitini peruja muutaman vuosikymmenen takaa.

Meidän pinnatuolit eivät ole design tuoleja ja käytössä sen kyllä huomaa. Meillä ne ovat olleet käytössä ehkä reilun vuoden ja niitä on pitänyt jo pariin otteeseen liimailla kokoon kun tuppaavat vähän kiikkumaan ja nitisemään. Tykkään silti kovasti tästä muotoilusta ja ottaisin mielelläni vaikkapa kuusi aitoa Tapiovaaran Fanett-tuolia ruokapöydän kylkeen. Meidän feikkituoleja on vain kaksi, joten ne saanevat väistyä kodin muihin tiloihin tulevaisuudessa.

Mutta mitä tilalle? Jotain aivan erityylistä kenties? Vai pitäisikö mennä vanhalla tyylillä. Vaikea päättää.

Tuli käytyä reilu viikko takaperin ensi kertaa tarkistamassa Suomeen rantautunut Habitat. Siellä on nimittäin yksi aivan erityinen ruokapöydän tuolisuosikkini, Hester. Tuolissa on täydellinen koulutuoli-fiilis ja voisin hyvin nähdä joukon näitä meidän pöytävanhuksen ympärillä.

Kuva: Habitat

Toiseen tyyliin veisikin sitten muovisista muovisin Kartellin Victoria Ghost. Tämä saisi aikaan rajun kontrastin vanhan pöydän rinnalla. Varmasti hyvän näköinen kombo joka tapauksessa.

Kuvat: Kartell

Yksi tuoli, joka jo meinasi kerran lähteä kaupasta mukaan on BoConceptin Adelaide. Tämä oli oikein mukava tuoli istuskella. Valkoinen istuinosa tammisilla jaloilla on keveän näköinen. Tykkään!

Kuva: BoConcept

Tässäpä kolme vaihtoehtoa (ainakin) tuhannesta potentiaalisesta. Monia muitakin hyviä kandidaatteja löytyy ja valinta tulee oikeasti olemaan aivan k.a.m.a.l.a.n vaikeaa! Näistä kaikki sopisivat meille vaikka ovatkin kovin erityylisiä. Pitänee joku päivä lähteä kierrokselle tuoleja ihmettelemään.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Tuulikaappi






Sisään tultaessa astutaan ensimmäiseksi pieneen tuulikaappiin. Koppero on hieman haasteellinen suunnitella sillä siinnä on samaan aikaan valtavasti tilaa säilytyskalusteille ja samalla tuntuu, että säilytystä on mahdotonta saada järkevästi ja käytännöllisesti mitoitettua.

Ihannetilanne olisi se, että koko tuulikaapin voisi purkaa häiritsemästä mutta, niin kauan kuin ovi vuotaa kuin seula, ei siitä kannata luopua. Tuulikaappi on asunnossa siis aivan nimensä mukainen. Siellä on syytä pitää hatusta kiinni, ettei se lennä päästä viiman mukana.

Koska sisäeteisessä on tosiaan säilyttää vain muutama takki avonaulakossa, tulisi loput ulkovaatteet saada fiksusti tuulikaappiin. Lisäksi kenkäsäilytys tulisi saada kokonaisuudessaan tuulikaappiin.

Haasteellista on. Jännä nähdä, kuinka tämä tulee ratkaistua.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Pimp my TV-taso

Meillä on aikoinaan IKEA:sta hankittu, simppeli ja toimiva Bestå -tv-taso. Kiiltäväpintainen kokonaisuus on alkanut ajan saatossa menettää hohtoaan ainakin meikäläisen silmissä. Itseasiassa heti ostohetken jälkimainingeissa tuli mietittyä, että oliko kiiltävä valkoinen sittenkään kiva ratkaisu. Nopeasti kävi ilmi, että ei. Nyt kun muutto alkaa olla ovella, halusin uudistaa tasoa vähän persoonallisemmaksi ja vähemmän kiiltäväksi. Uuden tason hankinta ei ole tässä vaiheessa ajankohtainen kun entinen hoitaa hommansa moitteetta.

Ensimmäinen siirto oli alaovien vaihto. Kävin hakemassa IKEA:sta kivat siniharmaat, mattapintaiset ovet tason alarivistöön.



Jo tämä pieni muutos toi kivan kontrastin ja persoonallisemman ilmeen tasolle. Ajattelin alkuun, että vaihtaisin molemmat ovet mutta voipi olla, että ylemmät ovet saavat jäädä. Kiilto ei häiritse enää yhtään niin paljon. Keskikonsolin on oltava avoin keskikaiuttimelle. Lasioven takaa löytyy lisää elektroniikkaa. Itse näkisin mielellään koko tason umpiovilla mutta tämä jäänee haaveeksi teknisten laitteiden toimivuuden ajaessa edelle.


Ovien vaihdon jälkeen Tv-taso jäi silti kaipaamaan mielestäni vielä jotain lisätwistiä. Tämä ongelma tuli ratkaistua isoilla vetimillä. ..tai tulee ratkaistua. Vielä niitä ei ole asennettu mutta toivon mukaan ensi viikolla päästään poraushommiin.



Kauniit, isot nuppivetimet löytyivät Granitilta. Ne ovat tummanruskeaksi käsiteltyä puuta ja sopivat valkoisiin laatikon etusarjoihin kuin nenä päähän. Vedinporaus pitäisi osua molempiin etusarjoihin täysin keskelle. Merkit on jo tehty mutta itse poraamishomma jää tämän talouden teknisemmälle osapuolelle. Itse en ole lähimainkaan tarpeeksi tarkka moiseen hommaan.

Lopputulema jäänee ensi kertaan.

Dining Table

Kellomäen kodin pääruokailutila tulee olemaan olohuoneen yhteydessä. Siksi, koska tulevaan keittiöön ei mahdu isoa ruokapöytää ja koska wanha ruokapöytämme on itsessään niiiiin kaunis kapistus, että se pääsee olkkarissa oikeuksiinsa ja ihailtavaksi.


Kyseessä on vanhan puutalon vanha pöytä, joka on erittäin elämää nähneen näköinen. Jalat ovat kauniit hailakan mintun vihreät ja pöytälevy tumman ruskea.


Pöydän toisella sivulla on mielestäni erityisen ihastuttava laatikko. Osumaa on lootaan tullut aika paljon, mikä mielestäni lisää huonekalun särmää entisestään.


Pöydän alla on kaksi paria kiinteitä jalkoja ja molemmin puolin lisälevyjen alle käännettävät tukijalat, jolloin pöytä levenee kokonaisuudessaan 6-8 hengen ruokapöydäksi. Mekanismi on mielenkiintoinen ja hämmästyttävän tukeva. Pöytää tullaan luultavasti pitämään jatkuvasti kokonaan auki tai puoliksi auki, riippuen siitä miten se istuu paikoilleen tulevassa kodissa. 


Pöytälevy on kulunut kauniisti. Tällä hetkellä se on kylläkin niin huokonen, että pinta vaatii jonkin käsittelyn, jotta se ei imaise sisäänsä kaikkea jota pöydälle varmasti tulee läikkymään. Käsittelymetodi on vielä hakusessa. 


Kavereina pöydällä on tällä hetkellä pari vanhaa pinnatuolia. Varsinaiset ruokapöydän tuolit on vielä löytämättä. Tai no useampi vaihtoehto on löytynyt mutta valinta on vaikea. Tuoleista kirjoittelen tuonnempana tarkemmin.

Eteisen tapetti

Pieni katve on käynyt blogikirjoittelussa sillä remppa-asiat junnaavat toistaiseksi vielä vähän paikoillaan. Reilut pari viikkoa pitänee vielä malttaa, ennen kuin saa avaimet työmaalle. Pääsimme käymään asunnolla viime viikolla pyörähtämässä. Olen itse viimeksi käynyt asunnossa sisällä viime syksynä, joten muistikuvat olivat asunnon suhteen aika hatarat. Ilo oli vierailla omassa kodissa. Käynti antoi mainiota osviittaa tuleviin duunehin. Hommaa tulee olemaan ja paljon.

Jokin aika sitten posti toi tullessaan myös eteiseen tulevan tapetin. Valkoinen kuvio, tummalla pohjalla ja ai että on kiva. Vuodaksi valikoitui Cole & Sonin klassikkotapetin uudelleenstailattu versio Woods & Pears.


Kolme rullaa odottelee nyt seinälle pääsyä ja saa hetken odotellakin. Mahtaa näyttää hyvältä tulevassa eteisessä vaalean lattian ja valkoisten kalusteiden kera. Jes!


tiistai 3. maaliskuuta 2015

Laatta & Laatta

Kylpyhuoneen laatat valittiin pari päivää sitten. Jes! Aiemman kylppärin pintoja käsittelevän postauksen jälkeen blogia lukenut tuttu vinkkasi, että Pukkilan valikoimista löytyy parikin erilaista hunajakennolaattaa ja molemmat ihan asiallisessa hintaluokassa. Nimeltään mallit ovat Shape ja Natura. Loistovinkin innoittaman marssittiin heti viikonloppuna Pukkilan myymälään ihmettelemässä laattoja livenä. Lattialaatan osalta hunajakennolaatta pysyi suosikkivalintana ja malliksi valikoitui kooltaan hieman suurempi Natura.

Vasemmalla: Shape
Oikealla: Natura

Myös seinälaatta löytyi laattapaljouden keskeltä, eikä se lopulta ollut lähelläkään fasettihiottua, tasaisen harmaata kiiltävää laattaa. Pähkäilin, että pienessä kylppärissä kahdesta lähes saman kokoisesta mutta hyvin eri näköisestä laatasta saattaisi tulla hieman rauhaton kokonaisuus, joten unohdettiin fasettihiottu laatta ja unohdettiin tiililadonta ja päädyttiin seuraavaan:


Factory - lattialaatta tulee meillä seinälle. Laatta on suht iso (50x50cm) ja eläväpintaisena näyttää jopa aika karulta. Tykkään kovasti! Laatta olisi tarkoitus saumata mahdollisimman huomaamattomasti, jotta saumat eivät vie tippaakaan laatan ansaitsemaa huomiota. Raakaa betonipintaa muistuttava laatta sopii todella hyvin tasaisen, mattamustan hunajakennolaatan kanssa yksiin. Fiilistelen jo nyt lopputulemaa minkä kerkeän. Vaaleilla, tasaisilla kalusteilla ja tekstiileillä saa karuun tilaan varmasti kauniin ja rauhallisen tunnelman.

Karttataulut

Viikonloppuna meillä otettiin työn alle edellisessä postauksessa mainitsemani karttataulut. Käväistiin sunnuntaina muutaman muun ihmisen tavoin IKEA:ssa ihmettelemässä. Mukaan lähtivät mustat taulun kehykset ja vähän muuta pikkusälää. Sen verran oli putiikissa porukkaa, ettei kehdannut ihan koko päivää viettää mutta molemmat kerrokset tuli pyörittyä. Ainahan sieltä jotain kuvaa pientä tarttuu mukaan vaikka väkisin. Ja sitten ihmetellään kassalla loppusummaa.


Megaisosta kartasta saatiin kolme 100 x 70 cm kokoista taulua. Lisäksi kartan info-teksteistä tuli omat taulut, jotka tulevat karttataulujen yläpuolelle aivan kuten kartassa itsessään. Ajan saatossa osoitekartta on ottanut vähän osumaa ja siinnä oli vähän repsottavaa reunaa ja pari reikää mutta minusta se vain korostaa kartan fiilistä.


30-40-luvun taitteesta olevassa kartassa Helsinki ja sen lähialueet näyttävät himpan verran harvempaan rakennetulta kuin nykypäivänä. Kellomäen koti kartasta toki löytyy, kuin myös meidän tämän hetkinen Vallilan kerrostalo.



Pieni vilkaisu seinälle. Kokonaisuus on vielä vähän vaiheessa sillä mittakaava -osa jäi vielä ilman kehystä. Siihen tuli nimittäin otettua väärän kokoiset raamit. Siispä valmis karttatauluseinä antaa vielä hetken itseään odottaa. Vaan eipähän tuo haittaa, sillä uuteen kotiinhan taulut on oikeastaan tarkoitettu. Oli vaan pakko vähän päästä mallailemaan kokonaisuutta seinälle. Kivaltahan tuo näyttää.