sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Asiaa odottamisesta

Edelleen odotellaan uuden kodin avaimia ja mahdollisuutta päästä aloittamaan remontti. Talossa on tehty muutamia tarkastuksia ja niiden tulokset määräävät tahdin. Tässä vaiheesa sitä odotellaan tuloksia, jonka jälkeen on tsäänssit päästä muuttamaan. ...tai sitten odotellaan vähän lisää. Ken tietää.



Odottamiseen on tämän prokkiksen kanssa jo tottunut ja odotellessa milloin mitäkin fiilikset ovat vaihdelleen täysepätoivosta aina hurmioituneeseen epäsukoon.

Kellomäen projekti aloitettiin reippaasti yli vuosi takaperin, kun tuli tieto siitä, että kyseinen kohde tulee vapaille markkinoille. Tuolloin kerättiin kasaan asiallinen porukka ja alettiin tekemään suunnitelmia hankinnasta. Porukan haaliminen kokoon toi mukanaan omat haasteensa. Kellomäen  kiinteistössä on monta asuntoa ja jokaisen mukaan lähtijän tuli olla valmistautunut kattaviin remontteihin, mahdollisiin yllärikuluihin, joita tämänkaltaisissa kohteissa varmasti tulee... ja tietty siihen odotteluun. Suunniteltujen aikataulujen venyessä osa luopui leikistä, jolloin oli taas edessä uuden henkilön etsintä. Lopulta koossa oli erinomainen porukka, joista kaikki olivat sitoutuneet tuleviin haasteisiin.



Kohde myytiin suljetulla huutokaupalla, jolloin myyjälle sai esittää yhden tarjouksen. Muiden ostajaehdokkaiden tarjouksia ei saanut nähdä ja lopulta paras tarjous voitti. Tämä oli älyttömän piinaavaa, sillä kohteessa kävi useita kiinnostuneita porukoita, jotka jättivät oman tarjouksensa. Lisäksi piti miettiä tarkkaan sellainen hinta, joka on parempi kuin muiden, mutta ei mene aivan toisiin sfääreihin. Eli emme myöskään halunneet maksaa liikaa.

Kun tarjous oli jätetty ja tarjouksien jättöaika mennyt umpeen, jännitti aivan älyttömästi. Lyhyessä ajassa ehti jo kuvitella sen pettymyksen aallon, jonka alle oli jäämässä, jos kauppa olisi mennyt sivusuun. Ei oikeastaan oikein edes uskonut siihen, että tarjous menisi läpi. Se oli kuitenkin alle asetetun pyyntihinnan. Kun tieto kaupasta viimein tuli, fiilikset olivat aika epäuskoiset. Meidän tarjous oli korkein! Ihan mieletön juttu!



Tieto tarjouksen läpi menosta tuli viime vuoden syys-lokakuussa. Itse kiinteistökaupat myyjän kanssa tehtiin vuoden vaihteessa. Väliin on mahtunut paljon selvittelyä, ihmettelyä ja byrokratiaa sekä ennen, että jälkeen kauppatapahtuman. Nyt kesän kynnyksellä koko homma alkaa vasta tulemaan todelliseksi, kun remonttihankintoja tehdään ja suunnitelmia oman kodin suhteen laaditaan. Kuitenkin aika erikoista, että olet hommannut ihanan asunnon jo kuukausia takaperin mutta sinne ei pääse fiilistelemään asiaa. Noh. Kai se odottaminen palkitaan.


Kuvissa poseeraa Kellomäen talovanhus.

Ei kommentteja: